AKE on oikeastaan malliesimerkki siitä mitä tapahtuu kun asetetaan taho tekemään määräyksiä ja asetuksia.
Loppujen lopuksi se joutuu lobbauksen kohteeksi ja tässä tapauksessa lobbarien valtaamaksi.
Psykiatristen pakkokeinojen uhri ei ole potilas vaan vanki.
Puhe sivuvaikutuksista on harhaanjohtavaa. Silloin joku voi uskoa, että olisi olemassa myös jotain positiivisia vaikutuksia. Kun on kyse pakko- tai lastenpsykiatriasta niin tulisi puhua haittavaikutuksista.
Ilmeisesti lähdet siitä olettamuksesta, että mielisairauksia on olemassa. Todellisuudessa kaikki mielisairaudet on tehty äänestämällä. Psykiatrit ovat ruvenneet kutsumaan henkilön konflikteja itsensä ja muiden kanssa sairauksiksi.
Oikea sairaus on jotain mitä jollakin on, mielisairaus on mitä joku tekee. Oikea sairaus löydetään objektiivisilla menetelmillä kuten verikokeilla tai röntgenkuvilla. Mielisairaus diagnosoidaan kun henkilön käytös on psykiatrin mielestä epäsopivaa.
Psykiatrien mukaan se, että ei usko olevansa mielisairas, on myös mielisairaus: Noncompliance with Treatment Disorder. Eli jos vastustaa “hoitoa”, niin psykiatrit katsovat sen sairauden oireeksi.
Kun psykiatrit päästävät vankinsa ulos mielisairaalasta pakolliseen avohoitoon, niin he lähettävät vielä laskun perään! Lasku voi helposti olla lähellä tuhatta euroa. Pakollisessa avohoidossa voi joutua olemaan vuosikausia. Kyseessä on vuosikautinen vapaudenriisto.
Vuonna 2004 psykiatria maksoi yhteiskunnalle 1,7 miljardia euroa. Psykiatria on yksi suurimmista vihollisista yksilönvapaudelle ja taloudelliselle vapaudelle. Psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szászin (http://www.szasz.com/ http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Szasz) mukaan ratkaisu ongelmaan olisi erottaa psykiatria valtiosta.
]]>Seksuaalisuuden tuhoutuminen http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
Pakkoliikkeet http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
Kuolema http://en.wikipedia.org/wiki/Neuroleptic_malignant_syndrome