Sanoit että “vastuu mainosten tulkitsemisesta on kuulijalla” Meinaatko tällä sitä, että ihmisen on oltava jo syntyjään niin fiksu, että kykenee erottamaan oikeasti vilpittömän ja kovan työn tuloksena syntyneen tuotteen mainoksen, keinotekoisesta ja vilpillisestä? Mainitsit kuitenkin aiemmin, että ihminen on erehtyväinen eikä kukaan ole täydellinen, mistä olen samaa mieltä kylläkin.

Ja eikö pankkiirien pitäisi oman edun ajamisen sijasta ajaa yhteisön etuja? Eli eikö tälläinen ajattelu lähde ihan vain ihmisen perus rehellisyydestä taikka epärehellisyydestä! Haluaako oikeasti vain menestyä itse, vai riittääkö perustoimeentulo.

Puhuit myös säännöistä ja niiden noudattamisesta sekä valvonnasta, mutta eikö tämä ole ristiriidassa juurikin tämän liberalismin kanssa?

Voi olla että ollaan hyvinkin samaa mieltä asioista, mutta puhutaan vain eri argumentein ja ymmäretään käsitteitä hiukan eritavalla, mutta keskustelemalla on asiat ennenkin edenneet.

Kriisi on hieman epämääräinen termi tässä yhteydessä. Mielestäni kapitalismissa esiintyy epätäydellisyyttä ja ongelmia, koska me ihmiset olemme erehtyväisiä. Kapitalismi järjestelmänä pyrkii kuitenkin korjaamaan noita ongelmia. Sääntöjen noudattamista pitää tietenkin valvoa, mutta en kutsuisi sitä sääntelyksi. Sääntöjen noudattaminen on osa kapitalismia, kun taas sääntely yrittää jotenkin parantaa tai korjata sitä (tai jotain kapitalismin kaltaista järjestelmää).

Jos ymmärrän käsitteen “vertaissääntely” tässä oikein, niin se toimii. Eli ymmärrän käsitteen niin, että ongelmatapauksessa sekä asiakkaat että muut yrittäjät lopulta saattavat tilanteen lähemmäs optimia.

Rahoituskriisiin viittaaminen antaa sen kuvan, että kriisillä haetaan nyt takaa talouden taantuma- tai lamakausia eli talouden syklisyyttä. Itävaltalainen taloustiede, johon minunkin näkemykseni vahvasti perustuvat, antaa selkeän selityksen sille, miksi taloudessa esiintyy niin paljon syklisyyttä ja miten suurin osa siitä olisi vältettävissä. Mielestäni meidän nykyinen pankkijärjestelmämme ei perustu kapitalismiin ja se aiheuttaa siksi paljon ongelmia. Näitä ongelmia sitten yritetään korjata sääntelyllä, vaikka oikea tapa korjata ongelma olisi palauttaa pankkijärjestelmä kapitalismin mukaiseksi. Käytännössä pankeilta pitäisi ottaa kapitalismiin kuulumattomat ylimääräiset oikeudet pois ja raha pitäisi vapauttaa. Kuten jo vihjasitkin, niin pankkiirien kuuluukin ajaa omaa etuaan eikä siinä ole mitään vikaa. Valtion vain ei saisi antaa heille sellaisia oikeuksia tehdä sitä, joita ei muillakaan ole.

Erityisesti Arhi Kuittisen kommentista minulle tuli mieleen vielä yksi asia, josta kapitalismia usein syytetään. Kyseessä on nimittäin yritysten harjoittama tehtaiden ja työn siirto “halpatyömaihin”. Tämä syyte on ihan aiheellinen ja tuollaiset siirrot ovat selkeästi kapitalismiin kuuluvia. Voiton tavoittelussa on tärkeää käyttää mahdollisimman edullisia resursseja (en mielelläni käytä tässä yhteydessä sanaa halpa, koska kyseessä on edullisuus sekä hinta että laatu huomioon ottaen). Työ on usein halpatyömaissa edullista ja siksi sitä käytetään. Tosin toisin kuin syyttäjät ajattelevat, kyse ei ole tälläkään kertaa negatiivisesta ominaisuudesta, jos me ajattelemme sitä kokonaisuutta, jossa kapitalismi toimii.

Kapitalismi ei ole puolueellinen tai ihmisiä jotenkin keinotekoisesti erotteleva järjestelmä. Kapitalismi toimii niin laajasti kuin sen annetaan toimia eikä se siis luonnollisesti rajoitu minkään valtion rajoihin. Jos me emme sitä erikseen estä, niin kapitalismi toimii maailman laajuisesti.

Työn ja tehtaiden siirto halpatyömaihin on positiivista sen takia, että silloin työtä tarjotaan sitä eniten kaipaaville. Kapitalismi toimii tällöin ihmisten tuloerojen tasoittajana. Halpatyömaissa ihmiset suostuvat vapaaehtoisesti tekemään työtä yrityksille muihin maihin verrattuna pienemmällä palkalla ja huonommilla ehdoilla sen takia, että vaihtoehdot olisivat vieläkin huonompia. Yrityksen tulo siis parantaa heidän elinolosuhteitaan ja tuo niitä lähemmäs muiden maiden elinolosuhteita. Tämä on halpatyömaille parasta mahdollista kehitysapua. Ennen pitkää erot halpatyömaiden ja muiden maiden välillä pyrkivät tasoittumaan ja sitten ei ole enää tarvetta laajamittaisille tehtaiden tai töiden siirroille. Yritysten halpatyömaihin tuoma elintason nousu auttaa myös siihen, että niissä voidaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota resurssien kestävään käyttöön ja saasteiden vähentämiseen. Elintason nousu vähentää lisäksi ylikansoittumista. Tämä sama kehitys on käyty läpi nykyisin menestyvissä maissa ja nyt meidän pitäisi maailman tulevaisuuden takia antaa sen tapahtua myös nykyisissä halpatyömaissa.

Kapitalismi ei tarjoa maailman nykyiseen taloudelliseen epätasapainoon, saasteongelmiin tai resurssien tuhlailevaan käyttöön mitään äkillistä kertaratkaisua, mutta se kyllä järjestelmänä ihan käytännössä hieman pidemmällä aikavälillä korjaa kaikkia näitä, jos me vaan annamme sen toimia rauhassa.

Lainataan nyt vielä kerran tähän Jarin tekstistä pala:

“Yksityinen omistus takaa yhteistä omistusta paremmin omaisuuden kunnossapidon ja hyödyntämisen. Yksityisessä omistuksessa omaisuudesta huolehtiminen on selkeää ja vastuu käytännössä on pääsääntöisesti sellaisella henkilöllä, jonka omaan etuun kuuluu huolehtia omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla.”

Ideana. Periaatteena.

Mutta nyt se perustaa halpaan palkkaan, että joku tekee kenkäsi dollarin päiväpalkalla 10-12 tunni työpäivällä.

Ja että maapallon resurssit tuhotaan ja saasteet päästetään halpatyömaissa maahan ja jokeen.

Halpaa, halpaa, halpaa. Ilman tulevaisuutta.

Jokaien rikas on rikastunut toisen halvalla työpanoksella. Rikkaat vaativat halpaa.